Tammikuu

to,7.1. 

Niin se vaan alkoi neljäs vuosi Peppi-tollerin elämässä. Milo elää sydämessämme ja mielessämme ja Sissy on tullut sukuun. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koiran omistamisen huonoin puoli on se, että koirasta joutuu luopumaan liian pian.

Peppi on ollut terve ja olen siitä onnellinen ja kiitollinen. Sissy porskuttelee toistaiseksi nuoren tytön innolla eikä huono lonkkanivel menoa haittaa. Peppi ennakoi juoksuja ja on tapansa mukaan kärttyisä ja toisaalta hyvin hellyydenkipeaä. Olen pohtinut Pepin sterilisaatiota. Hyvin todennäköisesti tulevien juoksujen jälkeen leikkautan . Ongelma on tuo pitkään kestävä juoksuja edeltävä vaihe, jolloin hormoonit saa Pepin "ärhäkkyyden" lisääntymään entisestään. Kaikelle muristaan ja haukutaan ja sosiaalinen koiraelämä on koetuksella . Treenit menee hyvin ja Peppi keskittyy, mutta muuten Peppi ei siedä vieraita koiria ollenkaan. Luonnetestissäkin tuli ilmi tuo Pepin terävyys ja puolustushalu ja minun täytyy ottaa se huomioon  ja pitää mielessä jatkuvasti Pepin kanssa kodin ulkopuolella  liikkuessani. Sissyllä ei ole näitä ongelmia. Hän rakastaa kaikkia. 

Sissy on menossa Nuuskujen näyttelykursille ja hyvä niin, sillä minulla ja Minnalla ei ole mitään tietoa eikä kokemusta kultaisennoutajan esittämisestä.  Olen ilmoittanut Sissyn helmikuussa Tuusniemen ryhmänäyttelyyn. Mielenkiintoista tutustua kultaisten kehätouhuihin, ainakin esiintyjiä  on enemmen kuin  tollerikehässä, siitä voi kai olla varma.

su, 17.1.

Peppi on aloittanut juoksunsa, vihdoinkin. Ihan tarkkaa alkamispäivää en tiedä, kun neiti on pitänyt itsensä tosi huolella puhtaana eikä paljon "todistusaineistoa" ole jäänyt näkösälle. Tärppipäivät ei kuitenkaan vielä ole.Sen kyllä huomaa !

Perjantai-iltana olin kuuntelemassa Riitta Liimataisen luentoa "Luonneominaisuuksien periytyminen,testaaminen ja arviointi".Riitta Liimatainen on opaskoirakoulun johtaja ja mukana monessa, mm. luonnetesti/MH-kuvaustyöryhmissä . Millainen on "hyvä" luonne ja miten sitä arvioidaan ja testataan?  Puhuttiin aggression eri muodoista ja koiran peloista . Liimatainen totesi, että järki ja tunteet on osattava erottaa jalostustyössä ja mielenkiinnon täytyy kohdistua koko rodun tilanteeseen. Vaikeita juttuja ja koskettaa kyllä meitä tavallisia koiranomistajia myös, vaikka kasvattajilla onkin se suurin vastuu.

Kävin Sissyn ja Pepin kanssa hetki sitten metsässä lenkillä. Tytöt juoksivat irti ja vaikka oli aivan pimeää pystyi kulkemaan ilman lamppua. Lunta on paljon ja taivas kirkas. Kiva tehdä välillä jekkua koirille ja mennä piiloon kuusen alle hiukan sivuun polulta ja jäädä odottelemaan. Kohta juoksevat hirvittävällä vauhdilla etsimään minua ja ohi juostuaan tapahtuu äkkijarrutus kun saavat vainun. Huvittavan näköistä, kuin jostain pilaohjelmasta. Ensimmäisenä juokseva jarruttaa (yleensä Peppi) ja toinen törmää suinpäin päälle ja kestää hetken ennenkuin omat tassut ovat löytyneet ja pääsevät jaloilleen hangesta. Sitten tulevat kumpikin ikionnellisena pusuttelemaan. Jälleennäkemisen riemua! Nyt makoilevat jaloissani kun kirjoittelen pöydän äärellä. Mukavasti lämmitävät varpaita. Sissy on ollut illan hoidossa ja täytyy palauttaa hänet vielä tänään omaan kotiinsa. Nautin nyt kuitenkin vielä hetken molemmista tuhisijoista.

to, 28.1.

Pepillä juoksuaika ja "tärppipäivät", ulkona 25 astetta pakkasta. Siis kotona ollaan vaan nyhjötetty. Treeneissä olen käynyt virkistäytymässä ilman koiraa ja kovasti  haluttaisi palata normaaliin päiväjärjestykseen. Viime lauantaina oli Nuuskujen tokokoulutuspäivä kouluttajana Tuija Löppönen Varkaudesta. Tulevana lauantaina jatketaan vielä saman koulutuksen merkeissä. Viikon päästä on Sissyllä näyttelykoulutusta, mutta Tuusniemen näyttelyyn Sissy ei pääse esiintymään , koska esittäjä ei taida päästä silloin jalkautumaan.Tuleehan noita näyttelyjä...

Olen kovasti miettinyt kisakalenteria Pepille. Aikaisintaan huhtikuussa aloitetaan tokokisoilla ja bh-kokeella, joten vielä on aikaa harjoitella. Ennen kevättä tapahtuu kuitenkin kaikenlaista. Peppi käy leikkuupöydällä ja näin ollen nämä on viimeiset juoksut. Toivottavasti leikkaus ja toipuminen sujuvat hyvin. Hiukan pelottaa. Päätös on tehty, eikä sen tekeminen ollut suinkaan helppoa.