Helmikuu

su, 21.2.

Kaksi toipilasta makaa täällä kotona parantelemassa itseään. Mummo kävi veistosalissa ja sai uuden, hienon (toivottavasti) lonkan ja Peppi ei nyt sitten koskaan voi tulla koira-mammaksi. Kummallakin on ollut erinomaiset unenlahjat ja useampi purkillinen lääkkeitä. Yritän olla sekoittamatta purkkeja!

Pepin toipilasajan jälkeen yritämme suunnata taasen toko/tottisharkkoihin. Saa nähdä miten kauan joudun pitämään kyynärsauvaa mukana, mutta jospa se ei Peppiä häiritsisi. Onneksi sauva on oikean jalan puolella niin se ei haittaa seuraamista.