tammikuu 2007

Pakkasta on ulkona -23 ja mökin lattia tuntuu paljaaseen jalkapohjaan kylmältä ja kalsealta. Laitan takkaan tulen ja yritän muistella mitä kaikkea Peppi-tollerin kanssa on jo koettu . Tuohon kainaloon se pieni koira itsensä puskee, kirjoittaminen on hiukan hankalaa mutten raaski häntä siitä poiskaan komentaa. Mukavasti lämmittää kylkeäni.

Peppi Pissinen -Goman, Peppiliini, Neiti Virtanen, Peppinen jne.. Monta lempinimeä hän on ehtinyt saada ja hurmannut koko perheen. Peppi tuli meille Loimaalta, Köyliön kylästä lähes kolme kuukautta sitten. Alkuun vähän jännitti kuinka villiksi pentu osoittautuu. Kokemusta oli pikku-riiviöstä nimeltään Milo. Niin ihana ja rakastettava kuin Milo onkin, hieman vähempikin vauhti riittäisi meille "isovanhemmille".

Peppi on ollut virkeä ja energinen pentu, mutta pahoilta tuhoilta kotona on toistaiseksi vältytty. Muutamat kengän pohjalliset hän on muotoillut uudestaan ja kengän nauhat ovat yllättäen lyhentyneet, mutta mm.kukat ja huonekalut ovat saaneet olla rauhassa.

Ruokahalu Peppisellä on valtaisa. Kaikki mikä vain suuhun mahtuu on syötävää.Kivet ja hiekoitussepeli ovat maukasta, sitten hän oksentaa peukalonpään kokoisia kiviä ja peräpäästä ropisee läjä pienempiä. Onneksi tuli lumi maahan . 

Peppi rakastaa metsää, juoksentelu ja hyppelehtiminen siellä on ehdottomasti syömisen ja sängyssä makoilun jälkeen paras juttu. Tassut viipottavat sivulle ja selkä menee köyryyn kun vauhti kiihtyy ja risut kaatuvat Pepin syöksyessä metsään. Pimeässä, minun ja naapurin Mimmun otsalampun valossa ei pelota yhtään. Usein meillä onkin metsälenkillä kavereina Mimmu koiriensa kanssa. Itseasiassa Mimmun ansiosta olemme löytäneet hyviä "koirametsäpolkuja". Mimmulla on Irlanninterrieri Watti, melkein Irlanninterrieri Rilli ja pikkuinen Barbet-tyttö Kiri. Kiri on vain muutaman viikon Peppiä nuorempi ja hyvä kaveri, jonka korvissa on Peppisen mielestä mukavaa roikkua. Olen hyvin huolestunut Kirin korvien kunnosta. Toivottavasti ne eivät ole ihan reikäiset!

Rilli komentaa Peppiä niin että Pepistä lähtee sellainen ulina ja valitus, että luulisi hengenlähdön olevan lähellä. Koskaan ei kuitenkaan mitään pahaa ole tapahtunut. Rilli on viisas  vanha koira, joka tietää miten pikku-vintiöt saadaan kuriin. Watti taas on hyvin isällinen.Pepin ahdistellessa Kiriä hätiin saapuu Watti, joka puolustaa laumansa pienintä maltillisesti ja taidolla.

Mimmun lauman kanssa olemme käyneet harjoittelemassa (leikkimässä) riistapolulla. Kuolleita variksia, lokki ja siipiä. Tiina ja Kultainen Noutaja Juuli ovat olleet meillä oppaina, heillä on touhusta enemmän kokemusta.

Savon Nuuskujen näyttelykoulutksessa kävimme Peppisen kanssa viikko sitten. Neiti oli hiukkasen ihmeissään suuressa koirajoukossa. Niin paljon mukavia kavereita ja mamma ei päästänyt leikkimään juuri laisinkaan. Kehässä juoksun opettelu oli sellaista pupu-hyppelyä ja seisominen meni istumiseksi ja tassun ojenteluksi. Hauskaa kyllä oli sekä Pepillä että minulla.

Eilen oli Kuopion torilla Tammimarkkinat ja koska minulla oli vapaapäivä päätin viedä neiti Peppisen tutustumaan city-elämään, ettei hän aivan metsäläiseksi muutu. Bussiin nousu ei Peppiseltä onnistunut omin avuin. Nostin hänet sisään tyylikkäästi ja vauhdilla , jotta Kuopion Liikenteen bussi pysyisi jokseenkin aikataulussa. Sain bussikuskilta sellaisen "onpa söpö hauveli" hymyn ja olin tyytyväinen. Peppi vapisi kuin haavanlehti istuessaan sylissäni. Yritin rauhoitella ja kerroin mitä kaikkea kivaa matkan varrella näkyikään ikkunasta.

Torilla olikin sitten oikea markkinatunnelma. Peppi oli innoissaan etenkin naisista, jotka olivat pukeutuneet pitkään turkkiin. Mietin oliko Pepillä vaikeuksia tunnistaa turkki-ihmiset kaksijalkaisten rotuun kuuluviksi.Vaalikojuja oli muutamia ja yhdelle pysähdyimme, taisi olla Vasemmistoliiton kahvitarjoilu, ei suinkaan puoluekannan vuoksi vaan hyvän keksitarjoilun. Peppi sai muutaman "suklaapisaran".

Kävimme kauppakeskus Aapelissa, ajoimme toriparkin hissillä ja kiersimme pikaiseti Kesportin alennusmyynnin.Olin tyytyväinen ettei tullut yhtään  pissiä kaupan lattialle. 

Kotimatka sujui bussilla kuin vanhalta tekijältä. Peppi hyppelehti bussinportaat iloisesti ylös ja istui terävänä katsellen maisemia ikkunasta ja nuuhki kiinnostuneena takana istuvia matkustajia. Shoppailu otti niin voimille, että kotona menimmekin sitten päikkäreille, kylki kyljessä olkkarin sohvalla.Vapaapäivät  on mukavia, meidän molempien mielestä.