tammikuu

perjantai, 4.1. 

Lunta saisi olla enemmän, muuten on jo talven tuntua. Pakkasta reilut 10 astetta.Milo on tullut pariksi päiväksi hoitoon, sillä Minna ja Antti ovat vierailemassa Helsingissä. Hiukan huolestutti kuinka Milo stressaantuu vierailusta sillä Milon on vaikea rauhoittua nukkumaan muualla kuin omassa kodissaan.Sairauden vuoksi ei toivoisi hänelle mitään lisäpaineita. Hienosti ensimmäinen vuorokausi on kuitenkin sujunut. Peppi ja Milo tulevat hyvin toimeen keskenään kuten aina ovat tulleet ja nauttivat nyt erityisesti yhteislenkeistä metsässä. Peppinen kyllä pomottaa jonkinverran, mutta Milo on "cool" eikä pahemmin noteeraa "akkojen höpinöistä". Otimme kuitenkin Pepin lelut turvaan, sillä niistä syntyi helposti pientä kähinää. Peppi kärsi selvästi moisesta pallojen ym. lelujen pimittämisestä Hän toi suussaan minulle pari kertaa pienen pikkuruisen, kengänpohjassa kulkeutuneen kiven ja pudotti kiven eteeni ja katsoi silmiin kysyen, josko heittäisin ehkä tämän kun ei kerta palloa saa. 

Päivällä kauppareissun aikaan parivaljakko oli keksinyt siipidamit repustani.Eteisen lattia oli sen näköinen kuin varis olisi ammuttu , höyhensilppua ympäriinsä.

Anna soitteli. He ovat Kainuussa viikonloppua viettämässä ja Anna oli jo nähnyt painajaisia tulevasta näyttelystä. Anna esittää Peppisen Sakke-veljen (Trindy`Special Prince) sunnuntaina Kajaanissa. Pepin näyttely oli unessa sujunut kuulemma hyvin paitsi tuomari oli maininnut, että Pepillä oli liian kuumat tassut! No, pianhan se nähdään...

tiistai, 22.1. 

Kajaanista ei sitten tullut kommentteja kuumista tassuista. Peppi arvosteltiin erinomaiseksi tolleritytöksi. Hiukan minulla oli vaikeuksia esittämisessä, varsinkin paikallaan seisominen oli Peppisestä kovin tylsää ja hän kyllä myös sen osoitti. Kuitenkin kivaa oli ja nähtiinhän me Sakke-veli taustajoukkoineen.

Tammikuu on ollut melko tasaista kotona "taapertamista", Erkki Pulliaisen luento " Sudesta koiraksi" ilahdutti taannoin yhtenä torstai-iltana. Agility harjoitukset käynnistyi ja totesin taas kerran pettyneenä, että jos mielin joskus radalle pitää minun saada Peppi irtaantumaan esteille, sillä kun minä etenen kantturapolvillanii kymmenen metriä jäljessä ei voi vartalo -ohjausta juurikaan käyttää. Peppi nauttii suunnattomasti vauhdinhurmasta, joten se hänelle suotakoon, minä syön Buranaa isommalla annoksella treenipäivinä.

Olen viettänyt kulutusjuhlaa ja hankkinut uuden (käytetyn) pakastimen varastoon pelkästään Peppisen tarpeisiin. Tällähetkellä pakastin pitää sisällään puolenkymmentä varista ja muutaman hirven sorkan. Nyt ei muiden perheenjäsenten tarvitse kauhistella variksen raatoja vadelmien ja mansikoiden seassa.